Alkoi tulla akuutiksi tämä kouluun haku. Olen kipuillut kahden vaiheilla: taidekoulutus pitkän kaavan kautta ja epävarma tulevaisuus, vai jokin parin vuoden järkiammatti?

Tänään on ollut helppoa elää virtauksen tilassa ja päätinkin jättää asian henkimaailmalle. Pyysin enkeleiltä selkeää merkkiä koulun suhteen ja päästin irti. Siivoilin kotonani innoissani kun yhtäkkiä tuli ajatus: no NYT on pakko mennä ulos! Lähdin kulkemaan metsän läpi pientä polkua ja lopulta saavuin suuren oppilaitoksen pihaan jossa ikkunassa luki metrin kokoisin kirjaimin ART. Tuo oli varmaan se merkki, ajattelin. Käännyin katsomaan vastapäiseen ikkunaan ja siinä oli enkelipatsas ja enkelikoristeita ikkunassa. Lähdin palaamaan kotiin kiitollisena, kun vielä näin suuren patsaan jossa kaksi ukkelia kellui ilmassa kuin lentäen ja ajattelin: minusta pidetään huolta juuri noin paljon. Elän tässä luottamuksen tilassa, ja minulle tuodaan kaikki mitä tarvitsen. Vielä huomasin kulkeneeni tietä jonka nimi oli taidepolku. Kiitos.

Pyrin siihen, että tämä vuosi olisi mahdollisuuksien ja toiveiden vuosi, jolloin toteutetaan ne unelmat ja luodaan elämästä  juuri sellaista kuin tahdon, ja päästetään niistä peloista irti kerta toisensa jälkeen ja tiputtaudutaan kannateltaviksi.